KPJAYI Mysore 2008
Kuva © Tom Rosenthal

Harjoittelua Sri K. Pattabhi Joisin Astangajoogan instituutissa

Teksti: Juha Javanainen 30.11.2008, Helsingin Astanga Joogakoulu

Ensimmäisestä matkastani Mysoreen, Intiaan keväällä 1997 Sri K. Pattabhi Joisin Astangajoogan oppiin on kulunut 11,5 vuotta. Nyt olen Mysoressa kuudetta kertaa. Moni asia on täällä muuttunut näiden vuosien aikana. Joogaharjoittelu on täällä kuitenkin edelleen hyvin antoisaa ja innostavaa! Kerron tässä kokemuksistani vuosien varrelta, mitä kuuluu Pattabhi joisin salille tänään ja millaisia suunnitelmia on ilmassa vuodeksi 2009.

Vuonna 1997 Sri K. Pattabhi Joisin joogakoulu sijaitsi Mysoren Lakshmipuramin kaupunginosassa. Koulu oli silloin oikeastaan vain kaksi huonetta Pattabhi Joisin kotitalossa, jonka ovessa luki Ashtanga Yoga Nilayam: alakerran joogahuoneeseen mahtui joogaamaan 12 oppilasta tiiviisti asettautuneena, ja yläkerran joogahuoneessa tehtiin loppuliikkeet ja rentoutuminen. Alakerran ja yläkerran välisessä portaikossa jonotettiin omaa joogavuoroa alakerran joogahuoneeseen. Tällä metodilla oli tässä samassa talossa joogattu jo 50 vuotta!

Pattabhi Joisin tapana oli istua salin oven vieressä pallilla, josta käsin hän seurasi oppilaidensa harjoitusta. Hänen voimakas äänensä täytti aina silloin tällöin salin lyhyillä komennoilla kuten ”straight arm” tai ”hey you!”, tai seuraavan oppilaan sisäänkutsulla ”one more”. Oppilaat kutsuivat joogamestariaan tuttavallisesti gurutshiksi (guruji). Joogan perinnettä kunnioittavat oppilaat kiittivät salilta lähtiessään opettajaansa polvistumalla tämän eteen ja koskettamalla tämän jalkoja. Naisilla oli myös etuoikeutena antaa mestarilleen suukon.

Pattabhi Joisin koulun virallinen nimitys oli Ashtanga Yoga Research Institute eli AYRI. Ensimmäiset joogit aloittivat aamuharjoituksensa klo 4:30 ja viimeiset lopettelivat klo 11 aikoihin. Pattabhi Joisin apuopettajana oli hänen tyttärenpoikansa Sharath, joka avusti pappaansa oman harjoituksensa jälkeen noin klo 9 asti ja lähti sitten omaan kotiinsa opettamaan omaa joogaryhmäänsä. Mutta olisi vain ajan kysymys, kuinka kauan jo yli 80 vuotias Astangajoogan guru jaksaisi opettaa vuoden ympäri melkein joka aamu 6 tuntia!

Vuoden 2001 keväällä oppilaita oli Pattabhi Joisin koululla yli 100. Harjoituksiin saatettiin jonottaa tuntitolkulla katolla asti, ja viimeiset oppilaat lopettivat harjoituksensa klo 13 jälkeen! Uuden Yogashalan kerrottiin olevan rakenteilla Gokulamin kaupunginosaan. Sinne mahtuisi harjoittelemaan kerrallaan yli 60 oppilasta, joten 120 oppilaan harjoittelu kestäisi siellä kaikkiaan alle kolme tuntia. Tieto oli huojentava, sillä uuden salin myötä 85-vuotiaan gurun olisi mahdollista jatkaa opettamista vielä vuosienkin ajan. Toisaalta ajatus siirtymisestä 12 oppilaan joogahuoneesta 60 oppilaan saliin herätti haikeutta pieneen harjoitusryhmään tottuneissa joogeissa; katoaisiko isossa salissa henkilökohtainen ja intensiivinen joogasuhde mestariin?

Pattabhi Joisin opetuskiertuilla saatiin sitten esimakua tulevasta: hänen kiertueillaan ohjaamissa harjoituksissa saattoi olla kerrallaan jopa yli 200 oppilasta kuten Helsingissä elokuussa 2001, jolloin hän vieraili ensi kertaa Suomessa viikon ajan. Tunnelma oli sanoinkuvaamattoman upea ja harjoitukset todella intensiivisiä. Vuoden 2001 kiertueella olivat apuopettajina sekä Pattabhi Joisin tytär Saraswathi että tyttärenpoika Sharath. Saraswathi oli silloin ensimmäistä kertaa opettamassa yhdessä isänsä kanssa.

Uusi AYRI avattiin vuonna 2003 Mysoren Gokulamissa. Uuden salin myötä opetuksessa tapahtui muutoksia: Pattabhi Jois alkoi ohjata perjantaisin ensimmäisen sarjan harjoituksen mysoreharjoituksen sijaan. Sharathin lisäksi myös Pattabhi Joisin tytär Saraswathi tuli apuopettajaksi aamuharjoituksiin. Lakshmipuramin joogasalin aikana opetus ei ollut aina kovinkaan täsmällistä – siellä riitti kun pystyi tekemään vaikeat jooga-asennot avustettuna. Isossa salissa tämä periaate ei enää ollut mahdollinen – vaikeimmatkin jooga-asennot täytyi nyt pystyä tekemään itsenäisesti ilman avustustakin. Lisäksi viikottaiset ohjatut harjoitukset jäsensivät ja täsmensivät astangajoogan harjoitusta aivan huomattavasti.

Perjantaisin järjestettiin ns. konferenssi, jossa Pattabhi Jois puhui joogasta ja vastasi oppilaiden kysymyksiin. Tämä oli yksi suuri muutos vanhan salin aikaan verrattuna: vielä vuonna 2001 Pattabhi Jois istuskeli Lakshmipuramin kotisalinsa verannalla melkein joka iltapäivä lukemassa päivän lehtiä ja postiaan ja oppilaat saattoivat tulla sinne vierailemaan ja kyselemään joogasta ja kuulemaan gurunsa ja toistensa uutisia.

Vuonna 2005 tuli lisää uudistuksia Astangajoogan opetukseen AYRI:ssä. Pattabhi Jois ohjasi harjoitukset perjantain lisäksi sunnuntaisin: erikseen sekä ensimmäisen sarjan että toisen sarjan harjoitukset. Maanantaista torstaisin joogattiin edelleen mysoreharjoitusta omaan tahtiin. Ohjatut harjoitukset sekä harjoitusviikon alussa että lopussa olivat uskomattoman rankkoja jos sinänsä intensiivisen harjoitusviikon kannalta. Tottuminen tähän vaativaan harjoitusrytmiin sekä intialaisen kuumankostean ilmaston yhdessä joogan aikaansaaman elimistön tehostuneeseen aineenvaihduntaan vei helposti kuukauden verran. Pattabhi Joisilla oli salin edessä korokkeella tuoli, josta käsin hän seurasi joogien harjoitusta ja kävi tilanteen mukaan avustamassa oppilaitaan. Tuolissaan istuen hän myös veti ohjatut harjoitukset. Mutta yhä useammin ohjattuja harjoituksia veti myös Sharath pappansa sijaan.

Aamumysore, AYRI 2005

Mysoren koululla opettamisen lisäksi Pattabhi Jois jatkoi opettamista myös muualla maailmassa. Vuosi 2006 oli siitä erityinen, että Pattabhi Jois teki silloin viimeisimmän opetuskiertueensa: elokuussa 2006 hän vieraili Ranskassa viikon, Tanskassa viikon ja Suomessa kaksi viikkoa. Jo 91-vuotiaan mestarin vastaanotto oli hyvin innostunutta, ja hänen vetämät aamuharjoitukset Urheilutalolla keräsivät astangajoogan harrastajia ympäri Suomen ja Euroopan.

Syksyllä 2008 Pattabhi Jois ei enää opettanut Mysoressa. Diabeteksen aiheuttama vakava yleistulehdus keväällä 2007 vei häneltä voimat ja toipuminen tapahtui hyvin hitaasti. Keväällä 2008 hänelle tehtiin sydänleikkaus, josta hän on toipui ikäisekseen erittäin nopeasti ja hyvin, mutta hänen voimansa eivät ole palanneet entiselleen. AYRI on nyt KPJAYI, K. Pattabhi Jois Ashtanga Yoga Institute. Sharath on instituutin vastaava, joka vastaa opetustyön lisäksi instituutin johtamisesta. Pääharjoituksissa aikaisin aamuisin opettaa Sharathin kanssa hänen äitinsä Saraswathi. Saraswathi opettaa lisäksi omaa ryhmäänsä aamuisin pääharjoitusten jälkeen noin klo 8:45-10:30.

Salin harjoitustunnelma on erinomainen. Harjoittelu suuressa ryhmässä joogamatot vieri vieressä on edelleenkin lähes yhtä intensiivistä ja energisoivaa kuin Pattabhi Joisin opetuksen aikoina. Sharath ja Saraswathi työskentelevät hienosti yhdessä. Heidän tapansa ja tekniikkansa avustaa asennoissa on selvästi Pattabhi Joisin perintöä, napakkaa ja voimaskastakin työskentelyä. Raskaana olevien ja mistä tahansa vaivasta kärsivien kannattaa mainita olotiloistaan, sillä opettajat ottavat ne hyvin huomioon.

Sharath vetää perjantaisin molemmat ohjatut ensimmäisen sarjan harjoitukset. Sunnuntaisin Sharath ohjaa aikaisen ensimmäisen sarjan harjoituksen klo 4:45-6:20, Saraswathi ohjaa heti tämän perään toiselle ryhmälle ensimmäisen sarjan klo 6:25-7:55, ja sen jälkeen Sharath ohjaa vielä kakkossarjan harjoituksen klo 8:00-9:35.

Sharath on hyvin täsmällinen vetäessään ohjatut harjoitukset: hän laskee jooga-asentojen vinyasavaiheet tarkasti sekä viiden hengityksen keston kussakin jooga-asennossa tasaisella tahdilla koko harjoituksen ajan.

Mysoreharjoitus aloitetaan salissa aurinkotervehdyksillä ja asentosarjoja tehdään niin pitkälle kuin Sharath antaa siihen luvan. Sharath antaa pääsääntöisesti uudet asennot oppilaille, ja hän on siinä varsin aktiivinen. Sharathilla on myös taito keventää salin harjoitustunnelmaa heittämällä sillon tällöin pientä joogahuumoria Pattabhi Joisin tapaan.

Yleensä ensimmäistä sarjaa aiemmin harjoitelleet saavat tehdä sarjaansa niin pitkälle kuin ovat sitä oppineet kotisalillaan. Kakkossarjaa sen sijaan pitää opetella Sharathin johdolla aivan alusta alkaen, vaikka sen olisi oppinut kotisalilla jo kokonaankin. Instituutissa harjoittelevat uudet oppilaat eivät saa aloittaa kakkossarjaa tai osallistua ohjattuu kakkoseen omatoimisesti, vaan niihin pitää odottaa Sharathin lupaa. Myös Saraswathi ohjaa omassa ryhmässään kakkossarjaa samalla periaatteella.

Sharath ja Saraswathi avustavat oppilaita yleensä vain kaikkein vaikeimmissa asennoissa. Oppilas voi harjoitella itselle vaikeaa asentoa varsinkin oman harjoitussarjan lopussa vaikkapa pariinkiin kertaan esimerkiksi kerran tai pari omatoimisesti ja lisäksi kerran avustettuna, jos opettaja on lähellä. Opettajat avustavat mysoreharjoitussarjan päätteeksi jokaiselle vähintään koko ensimmistä sarjaa tekevälle taaksetaivutukset ja niiden jälkeen eteentaivutuksen, joita he pitävät hyvin tärkeinä. Loppuliikkeet ja lyhyt rentoutus tehdään mysoreharjoituksissa salin etulavalla tai pukuhuoneissa.

Sharathin vetämät oppilastapaamiset sunnuntaisin klo 16:30 ovat hyvin suosittuja. Joogasalin kello on muuten 15 minuttia edellä, joten paikalla pitää olla jo kello 16:15. Joka tapaamisella keskustellaan vähän erilaisista joogaan liittyvistä aiheista. Usein Sharath kertoo niissä omista kokemuksistaan avoimesti ja huumorilla.

Vuoden 2009 opetuksesta KPJAYI:ssä ei ole kerrottu toistaiseksi muuta kuin, että Sharath opettaa instituutissa maaliskuun loppuun ja pitää sitten taukoa opettamisesta salilla. Tammi-helmikuun aamuharjoitukset on muuten jo täyteen buukattu, mutta Saraswathin omassa ryhmässä voi vielä olla paikkoja. Saraswathi jatkaa näillä näkymin opetusta salilla koko vuoden. Alustavien tietojen mukaan Sharath aikoo tehdä vuoden 2009 aikana kolme opetuskiertuetta maailmalla: huhti-toukokuussa Yhdysvaltoihin, elo-syyskuussa Eurooppaan ja loka-marraskuussa Australiaan ja Aasiaan. Opettamista KPJAYI:ssä Sharath jatkaisi vuoden 2010 tammikuussa.